Pension contribution levels and cost-sharing in statutory and occupational pensions : a cross-national study of eight European countries

This report provides a comprehensive view on pension contribution income levels in eight European countries: Denmark, Finland, France, Germany, Italy, Netherlands, Norway and Sweden. Compared schemes include basic and earnings-related pensions organised in statutory (first-pillar) and occupational (second-pillar) pension schemes. Aggregate contribution income is compared to GDP and wages. Report also analyses the division of contribution income to employers’, employees’ and tax revenue shares

Eläkkeiden rahoituksen automaattisista vakautusmekanismeista Alankomaissa, Japanissa, Kanadassa, Ruotsissa ja Saksassa

Raportissa esitellään käytössä olevia eläkejärjestelmän rahoituksen vakautusmekanismeja viidessä eri maassa. Vakautusmekanismit mahdollistavat eläkkeiden rahoitusriskien jakamisen siirtämällä riskejä nykyisiin ja tuleviin eläkkeisiin. Eri maiden vakautusmekanismit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ne reagoivat syntyvyydessä, väestörakenteessa tai kansantaloudessa tapahtuviin muutoksiin

Eläkekattoa koskeva muistio

Eläketurvakeskus on julkaissut kaksi selvitystä suuria eläkkeitä ja eläkekattoa koskevaan keskusteluun. Vuoden 2015 selvitys on Eläketurvakeskuksen vuonna 2009 tekemän laajemman selvityksen päivitys. Vuonna 2015 julkaistussa selvityksessä on tutkittu muun muassa korkeiden lakisääteisten eläkkeiden tasoa, yleisyyttä ja jakautumista sekä päivitetty kansainvälistä vertailua ja tarkasteltu muutoksia vuonna 2009 tehtyyn selvitykseen nähden. Tarkasteluissa havaittiin, että merkittäviä muutoksia yleiskuvassa ei ole tapahtunut. Eläketurvakeskus on päivittänyt tammikuussa 2019 muistiomuodossa vuoden 2015 selvityksessä esitetyt keskeiset taulukot korkeiden lakisääteisten eläkkeiden tasosta, yleisyydestä ja jakautumisesta sekä arvion esimerkinomaisen eläkepalkkakaton vaikutuksesta ansiojakaumiin. Merkittäviä muutoksia vuoden 2015 selvityksen tarkasteluihin verrattuna ei ole tapahtunut

Pension system design and intergenerational redistribution : applying the Musgrave’s rule in a comparative setting

This paper focusses on the intergenerational distribution of risk and burden of pension financing in differing pension systems. We apply the Musgrave rule of intergenerational fairness, which proposes a pension system to be fair across generations when the system produces a fixed ratio of pensions and labour earnings. By comparing pension system design and the financing of pension provision in eight European countries, the effects of the institutional set-up of pension systems on intergenerational redistribution are assessed, including the key features of the pension systems such as the financing and reform trends of recent years that have affected their intergenerational fairness. By including both statutory and occupational pension schemes in our analysis, we extend the Musgrave framework to cover the most relevant schemes for pension provision. Pension systems address intergenerationally fair redistribution to varying degrees depending on their design as defined benefit (DB) or defined contribution (DC) schemes and their mixture of statutory and occupational components. The current trend in pension design implies less intergenerational risk sharing within the pension system and less redistribution from workers to retirees. Our results show that current retirees are rather well protected. The contribution burden caused by demographic ageing and growth in pension expenditure is not directly imposed on current employees, but tax financing is gaining in importance in many countries

Suomen osa-aikaeläke ja osittaiset eläkkeet Euroopassa

Raportissa tarkastellaan Suomen osa-aikaeläkkeen kehitystä vuodesta 1987 vuoteen 2017. Siinä kuvataan osa-aikaeläkkeen historiaa ja käyttöä. Osa-aikaeläkeläisiä kuvataan tilasto- ja rekisteritietojen valossa. Raportissa myös kootaan yhteen aikaisemman, osa-aikaeläkeläisiä koskevan tutkimuksen tuloksia. Lisäksi siinä on tietoa muiden maiden, erityisesti Ruotsin ja Norjan, osittaisista eläkkeistä

What is the cost of total pension provision and who pays the bill? Cross-national comparison of pension contributions

The report compares the total pension contribution level in nine European countries: Austria, Denmark, Finland, France, Germany, the Netherlands, Norway, Sweden and Switzerland. The comparison includes pension provision in the statutory and occupational pension schemes. In addition to the contribution level, the division of contribution income into employer, employee and tax revenue shares is analyzed

Kuka jää kotiin hoitamaan sairasta lasta? : Palkallisen tilapäisen hoitovapaan käyttö julkisella sektorilla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää palkallisen tilapäisen hoitovapaan käyttöä naisilla ja miehillä eri perhevaiheissa ja eri sosioekonomisissa asemissa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata sen käyttöä suhteessa sairauspoissaoloihin kokonaispoissaolopäivien pohjalta. Tutkimuksen rekisteri- ja kyselylomakeaineisto pohjautui vuonna 2004 toteutettuihin Kunta 10 -tutkimukseen sekä Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen. Tähän tutkimukseen valittiin mukaan ne työntekijät, joilla oli taloudessaan vähintään yksi alle 19-vuotias lapsi, ja joiden työsuhde oli kestänyt vähintään puoli vuotta (N = 20 391, naisia 79 %). Tutkimuksen mukaan äiti jää perhevaiheesta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta edelleen isää useammin kotiin hoitamaan sairasta lasta. Sosioekonomisen aseman mukainen tarkastelu osoittaa, että sekä naisista että miehistä vähiten tilapäistä hoitovapaata käyttävät ylemmät toimihenkilöt. Kaikkiaan palkallinen tilapäinen hoitovapaa on kolme prosenttia naisten kokonaispoissaolopäivistä. Pienten lasten perhevaiheessa elävilläkin lapsen sairauteen liittyvät poissaolot muodostavat poissaolopäivistä vain noin viidenneksen. Kaikkiaan poissaolojen määrä vaihtelee varsin vähän perhevaiheen mukaan. Tilapäisen hoitovapaan käyttö kasautuu pienten lasten äideille, mutta toisaalta heillä on muita naisia vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Pienten lasten perhevaihe ja vanhemmuus – niin miesten kuin naistenkin – tulisikin työorganisaatioissa nähdä ongelmallisuuden sijaan ohimenevänä elämänvaiheena, joka tukee työntekijän hyvinvointia

Rasittuuko äiti, kun lapsi sairastaa? Seurantatutkimus tilapäisen hoitovapaan vaikutuksesta ylirasittuneisuuteen työssäkäyvillä äideillä

Työssäkäyvät pienten lasten vanhemmat voivat kokea lapsen sairastamisen ja siihen liittyvän työstä poissaolon kuormittavana. Prospektiivisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin, aiheuttaako runsas palkallisen tilapäisen hoitovapaan käyttö (≥ 14 hoitopäivää kahden vuoden aikana) ylirasittuneisuuden kokemuksia työssäkäyvillä, alle 10-vuotiaiden lasten äideillä. Tutkimuksessa käytettiin kuntasektorin henkilöstön vuosien 2000-2004 välillä kerättyjä kysely- ja rekisteriaineistoja (N= 1981). Tutkimus osoitti, että runsas tilapäisen hoitovapaan käyttö rekisteriseurannan aikana ennusti korkeampaa ylirasittuneisuusriskiä. Lisäksi tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että erityisen kuormittavalta näyttää niiden äitien tilanne, joiden työ on vaativaa ja joiden lapset sairastavat paljon. Samoin ylirasittuneisuuden kokemukset ovat tavallisia nillä, jotka joutuvat olemaan paljon pois töistä lapsen sairastumisen vuoksi ja jotka eivät koe esimiehen toimintaa huomioivaksi. Lapsen sairastaminen aiheuttaa ylirasitusta, mutta sairastavien lasten äitien hyvinvointi kytkeytyy myös työtehtävien vaativuuteen ja esimiestyön sensitiivisyyteen